Vinkkejä joulutontuilta.

Sain kuulla pieniä toiveita ja keksin itsekin pari visiota, ne toteutettakoon näistä:


En vielä kerro mitä noista tulee, mutta onpahan jotain mitä odottaa. Suklaanruskea Sisu on varsin herkullisen näköistä jo lankana ja tuo ruskanvärinen raidalliinen seiskaveikkakin on kovin miellyttävän väristä. Toivottavasti suunnitelmat onnistuvat :)

Täällä sataa lunta. Kuulin juttua, että täksi päiväksi on luvattu satavan 20 cm lunta, saapa nähdä pitääkö tuo paikkaansa. Ilma on ihan valkoinen, kilometrin päässä oleva kauppakeskuskaan ei näy. Maassa näkyy vielä vihreä kajastus tuosta ohuen lumipeiton alta. Tuolla on varmasti ihan sikaliukasta, toivottavasti mies pääsee turvallisesti koulutusreissunsa. Lupasi ainakin ajaa varovasti eikä kaahailla.

Muuttotouhutkin etenevät taas. Olen tehnyt jo jokseenkin kaikki tarvittavat osoitteenmuutokset, vuokrasopimus on käyty kirjoittamassa, ja uuteen kotiin löytyy kaikkea uutta kivaa. Sunnuntaina vietettiin pölyn ja aherruksen täyteinen päivä, kun siivottiin tuo nykyinen kellarikomero. Uudessa kodissa on todella paljon pienempi kellari, mutta sitä kompensoi iso ulkovarasto, joka tosin on kylmää tilaa. Sisälläkin on enemmän säilytystilaa.

Olin perjantaina ja eilen korjaamassa työkaverin tietokonetta. Muutaman tunnin aherruksella koneesta tuli oikein hyvä taas, virtanappi toimii ja nyt on käyttöjärjestelmäkin kunnossa, sekä virustorjunnat ja muut haittahöttöjen poistot. Mukavaa tehdä noita hommia välillä, niin pysyy edes jonkinlainen tatsi tuohon.

Sitten taas pitää pakata muutama laatikko ennen töihin menoa.

Hattaraa vai vaahtokarkkeja?

Päättäkää itse :)


Kuvassa siis Novitan Woolista + Tango Fanista tehty verkkoponcho työkaverin perheen pienimmälle. Tuo itse asiassa valmistui ekan kerran jo kesällä, mutta tyttö on kasvanut niin reipasta vauhtia, että piti virkata pari kerää lisää lankaa tuonne työn jatkeeksi. Uskotteko että tuon jälkeen arvostan taas äärettömän paljon sileän ja hapsuttoman villalangan neulontaa ;)

Työssä käytin 9 silmukan kaaria, koukku oli 4,5 mm. Ohje on alunperin kevään Novitasta, lapsen ja nuken poncho Palmasta, mutta koska Palma ei lankana miellyttänyt saajaa (eikä minua!) niin päädyimme sitten tuohon vaihtoehtoon. Ja hyvältä näyttää, on superlämmin ja ainakin saajalle äärimmäisen mieluisa. Woolia kului kolme kerää ja Tango Fania kuusi kerää. Tuo työ opetti mulle sen, että niitä vyötteen metrimääriä kannattaa tosiaankin katsoa! Tämä laajennusosio siis vei yhden Woolin ja kaksi Fania.

Muuttorintamallekin kuuluu uutta. Käytiin katselemassa lamppuja ja saatiin aikaan päätökset olohuoneen ja rapputilan/aulan valoista. Mulla on myös töissä varauksessa pari pikkumattoa ja keittiöön hieno leipäkori.
Neljä viikkoa avainten saantiin. Pakkaaminen etenee mainiosti, haalin töistä eilen järjettömän kasan laatikoita ja kävin ruokakaupassa pyytämässä, että laittaisivat banaanilaatikoita syrjään. Hyvältä näyttää :)

Tekniikan vastaisku.

Lyhentelin eilen kaverille housuja. Kolmet housut oli valmiina ja ompelin neljänsien koeommelta poisleikattuun kaitaleeseen, kun ompelukone sanoi KRANK ja pysähtyi. En oikein tiedä mitä tapahtui, mutta nyt ainakaan neula ei mene alas saakka vaan tökkää johonkin metalliin vain pari milliä aluslevyn alla. Toivottavasti mitään pahempaa ei mennyt rikki, ainakaan nyt kun pitäisi alkaa suunnitella uusia verhoja sun muita.

Vien tuon tänään tai huomenna huoltoliikkeeseen, toivottavasti korjaus ei tule maksamaan mansikoita. Tykkään tuosta koneesta kovasti, se on urhoollisesti palvellut jo kahden vuoden ajan. Käytettynä tuon ostin ja tykästyin kovasti sen tukevuuteen ja metallirunkoon. Hyvin tuo jaksaa ommella myös paksuja sametteja, farkkua, keinonahkaa ym hankalia materiaaleja. Toivottavasti ei nyt pidä luopua tuosta ja vaihtaa johonkin uuteen heppoiseen koneeseen.

Kaappeja ollaan siivottu. Tavaraa on mennyt kirpparilaatikkoon, jota tuo samainen kaveri kävi jo eilen penkomassa :) Pahvilaatikot valtaavat asuntoa suunnitelmallisesti.

Soittelin tässä osoitteenmuutoksiakin. Huomenna on päivälleen kuukausi siihen, kun saadaan avaimet. Ei malttaisi millään odottaa :)

Pahvilaatikkoelämää kohti.

Olin fiksu tyttö ja aloitin tavaroiden pakkaamisen jo. Olen pakannut kirjoja ja muuta tavaraa, jota en usko akuutisti tarvitsevani tässä seuraavien viiden viikon aikana. Sain töisä lainaksi isoja muovilaatikoita, ja aion kantaa niitä kotiin vielä lisää muuton lähetessä. Pieni pahvilaatikkopinokin on tuonne nurkkaan jo ilmaantunut.

Uudenlainen asumismuoto vaatii uudenlaisia tavaroitakin. Ostettiin harava ja katuharja ja harjasmatto ulko-ovelle :) Suurempiakin investointeja on tehty, löydettiin kerrassaan mahtava ruokaryhmä keittiöön ja siitä tehtiin kaupat saman tien. Saadaan hakea paketit huonekaluliikkeen varastolta tuolloin muuttoviikonloppuna, niin ei tarvitse kantaa niitäkään sitten eestaas.
Nyt on siis tilaa kestitä kavereita, ruokaryhmä on 4-6 hengelle eli jatkettava pöytä ja 6 tuolia. Ihanaa, pähkinänväristä umpipuuta.

Käytiin kangaskaupassakin katselemassa. Tarvitaan nippu uusia verhoja, ja mieskin sai suustaan järkeviä mielipiteitä, millaisia verhoratkaisuja ja värejä hän haluaisi. Mahtavaa.

Mä olen edelleenkin ihan täpinöissäni :D

Uuteen kotiin!

Kuuden viikon päästä saadaan avaimet ja päästään muuttamaan uuteen kotiin <3 tilaa tulee reilusti lisää, yksi kokonainen huone, vaatehuone ja sauna! Olen älyttömän innoissani!

Tuon kämpän saaminen oli pienoinen ihmeen kauppa, mutta kaiken sen sotkun jälkeen luulenpa, että tuo on juurikin se meille tarkoitettu. Asunto on siis 2-kerroksinen rivitalonpätkä vuonna 2002 valmistuneessa talossa. Saadaan oma takapiha, iso parveke ja vielä pienenpieni etupihakin!

Mä en oikeasti tiedä miten päin olisin, kun olen niin innoissani :D

Identiteettikriisi, vai mikä?

Blogi vaihtoi nimeä. Käsityöblogi oli aika kiireessä keksitty, ja nyt kun tuota huivivaihdon huivia tuossa sohvalla työstin, niin uusi nimi vain pätkähti mieleeni, kuin salama kirkkaalta taivaalta.

Onhan tuolle syynsäkin. Teen harvemmin mitään suoraan ohjeiden perusteella (paitsi nyt tuota Fifiä!) ja tykkään suunnitella ja kehitellä kaikkea itse, joten mikä olisikaan parempi nimike tällekin ajatusten virralle kuin tämä Hatusta vedettyä.

Mielipiteitä?

Postia, postia, postia :)

Postiluukusta kolisi tänään pakettikortti, ja lähettäjäkentässä oli mainittu SNY : Riemulla lähdin postiin hakemaan pakettia, mitähän jännää tällä kertaa?

Paketissa oli ihana, iso kovakantinen muistikirja, johon Salainen Ystäväni oli ohjeistanut, että sitä voipi käyttää vaikka neulesuunnitteluun. Mulla alkaa entistä vahvemmin olla sellainen kutina, että tunnet minut perinpohjin, koska mä olen oikeasti ihan kauhea muistikirja-addikti. Mulla on erilaisia muistikirjoja joka lähtöön, tuo oli äärimmäisen mainio ja kaunis lisä kokoelmaan.

Toinen paketissa ollut juttu onkin sitten hyvin kaivattu ja takuulla kovaan käyttöön tuleva: kankainen puikkosäilytyspussikotelotouhu :) Ihanaa, vaaleaa tukevaa kangasta, jossa oli pieni pitsinauhan suikale sulkimena. Kerrassaan ihana. Tämäkin on mahtava ja tulee ahkeraan käyttöön.

Lisäksi paketissa oli suloisia oransseja tuikkukynttilöitä, vielä en pääsyt selville että tuoksuvatko ne, mutta ajoituksesi oli niidenkin kanssa täydellinen! Juuri viime viikonloppuna kaivoin kynttilänjalat taas kaapista esille ja hain tulitikkuaskin hollille, syksy on täällä.

Kiitokset mainiosta paketista!

(kuvia ette saa tähän hätään, koska kamera on tuolla rakkaalla miehenretaleella jossain hukkapiilossa)

Eilen postissa tuli perille kasa paperimateriaalia, eyelet- ja kohokuviointikirjanen, neljä paperiaskartelulehteä, yleinen käsityökirja sekä paperiaskartelukirja. Ihanaa täytettä kirjahyllyyn ja järjettömästi uusia ideoita!

Hain kaupasta tänään huivivaihdon langat ja mielessä on jo vahva visio tulevasta huivista. Siirrynkin taas sohvalle toteuttamaan itseäni :)

Ranteistimet. Huiviajatuksia. Pannulappuja.

Kas tässä:

Miehen ei enää tarvitse palelluttaa ranteitaan talviaamuina kouluun ja töihin pyöräillessään. Lankana Regia, puikot 2,5mm. Lankaa jäi jonkin verran, ajattelin työstää lopuista vaikkapa pannulappuja.

Nyt on kumma olo. Kesken on ainoastaan Fifi, noista merkittävistä töistä siis :) Luulenpa että seuraavaksi värkkään tuon työkaverin tilausponchon muutoksen, ja sen jälkeen antaudun IhanItsen huivivaihtoon. Sain parini tiedot tänään, ja mielessä alkaa jo rakentua, että millaisen huivin hänelle teen. Tästä tulee kivaa :)

Fifin addiktoiva vaikutus.

Tässä kaiken leipomisen ja vieraiden kestitsemisen ohella olen käyttänyt vapaa-aikani vihdoin puikkojen ja langan parissa.

Fifi on edistynyt roimasti vain pienellä vaivannäöllä, ja koukuttaa hetki hetkeltä enemmän. Olen äärimmäisen yllättynyt, kuinka nopeasti tuo vielä tässä vaiheessa etenee, ja etenemistä jaksaa seurata innolla ruutu toisensa jälkeen. Tykkään tuosta, miten kuvio muodostuu kuin huomaamatta. Ensin odottaa senhetkisen ruuturivin valmistuvan, ja siinä samalla ohimennen kasvaa uusi ruuturivi, jota pääsee taas hetken kuluttua kaventelemaan! Tuon ohjeen suunnittelijan täytyy olla nero.

Fifi on kuitenkin jäänyt hieman toiselle sijaille miehen ranteenlämmittimien takia, ne on pakko saada valmiiksi mahdollisimman pian. Onnistuin yhdessä vaiheessa innoissani nyppäämään yhden puikonkin pois tuosta työstä, onneksi ei tullut pahempia silmäpakoja. Nuo ovat olleet niin kauan kesken, että ne ovat todellakin tällä hetkellä ihan ykkösenä työlistallani.

Päässä pyörii lisää huiviajatuksia. Sain synttärilahjaksi kerän violettikirjavaa Nallea, se hihkuu haluavansa isoksi verkkohuiviksi. Samalla sain ajatuksen tehdä punamustasta pörrölangasta (en koskaan muista sen nimeä) ja mustasta Nallesta toisen, vähän tukevamman ison verkkohuivin. Virkkuu olisi mukavaa vaihtelua neuleelle.

Ennen useampaa huiviprojektia pitää kuitenkin pidentää työkaverin kummitytön ponchoa. Tein tuon kesällä, ja tyttö on kuulemma jo kasvanut niin, että poncho vaatii 15 cm lisää pituutta! Onneksi kyseessä on muunnelma tuosta perinteisestä verkkoponchosta, joten sitä on helppo jatkaa näin jälkikäteenkin. Saman värjäyserän lankaakin löytyi vielä muutama kerä varastoon, joten pidennyksen voi tehdä tarvittaessa vielä toisenkin kerran.

SNY muisti minua sähköpostikortilla, ja jätti ilmaan leijumaan taas mukavan odotuksen tunteen. Mahtaakohan postiluukku kolista piankin...

Ensi viikolla onkin taas vähemmän työtunteja, joten uskon ehtiväni saamaan aikaan jotain kuvattavaakin. Nyt kuulen taas tuon ranteistimen huutelevan minua sohvalla.. ;)