Voihan Rotta. (korvat, viikset ja häntä)
Meillä on kaks Rottapoikaa hoidossa <3 Niillä on maailman suloisimmat mikkihiiri-korvat ja isot kidat. Sympaattisia ötököitä.
Oltiin keskiviikkona Helsingissä. Matkassa olivat mun ja miehen lisäksi anoppi ja miehen mamma. Käytiin jokseenkin kaikki keskustassa kävelymatkan säteellä olevat käsityö- ja askartelukaupat läpi, ja jotain kivaa tarttui matkaankin. Menitasta kerä luumunväristä Alpacaa, kerä raidallista Regian sukkalankaa (josko tästä saisi itselleen vaikka sniikkerit) ja sitten kaks kerää pätkävärjättyä Recordia.
Sinellin reissu jäi tällä kertaa tuloksettomaksi, mutta HobbyPoint sai meikäläisen häkeltymään, jäin ihan sanattomaksi ja keräsin pussillisen tavaraa ihan ihastuksesta mykkänä. Tyhjiä muovikuplia, helmiä ja muuta pikkuista sälää. Menomatkalla poikettiin myös Kasvihuoneilmiössä, josta matkaan tarttui ensimmäinen kaluste nukkekotiin (joka btw edelleen on muuttoevakossa anopilla)
Takaisinpäin tullessa piti poiketa myös Ikeassa - tämä reissu ei sitten enää mennytkään ihan niin hyvin kuin olisi voinut. Olimme parkkipaikalla kävelemässä porukalla kohti Ikean ovia, kun ihan vahingossa yksi auto peruutti mamman nurin ja hän loukkasi jalkansa. Onneksi ratissa oli hyvinkin asiallinen henkilö, ja asiat saatiin selvitettyä hänen kanssaan. Tätä kautta muuten vielä kirjallinen kiitos Ikeaan asiansa hyvin osaavalle ja asialliselle henkilökunnalle. Kävinkin siellä vielä erikseen kiittämässä päivystäjää/vastaavaa ihan kädestä pitäen hyvästä avusta ja palvelusta.
Mamma vietiin ambulanssilla Jorviin (onkohan Ikea ihan tarkoituksella rakennettu reilun kilometrin päähän sairaalasta?) ja siellä hän sai tukevan paketin nilkkaansa röntgenin ja lääkärin tutkimuksen jälkeen. Nilkassa ei onneksi ollut murtumaa, mutta aika paha revähdys. Onneksi mamma pääsee jo kulkemaan ilman keppejä. Kivuliashan tuo on mutta paranee toivottavasti pian.
Olen ollut laiskimus enkä ole tehnyt minkään sortin käsitöitä hetkeen. Vietin ansaitun kolmen päivän talviloman työpaikkojen vaihdon välillä ja olen nyt ollut kolme päivää uudessa työssä - ja viihdyn mainiosti. Työkaverit ovat kivoja ja pikkuhiljaa olen jo jotain sisäistänytkin :) Ihanaa huomata, että ne hiukan unohduksiin painuneet tiedot alkavat jo palata mieleen.
Tänään vietetään miehen kanssa ihan rauhallinen koti-ilta, katsotaan leffaa ja varmaan siinä samalla tulee sitten jotain taas kilkutettuakin, kun pahin uuden työn aloitus-stressi on mennyt jo ohi.
Oltiin keskiviikkona Helsingissä. Matkassa olivat mun ja miehen lisäksi anoppi ja miehen mamma. Käytiin jokseenkin kaikki keskustassa kävelymatkan säteellä olevat käsityö- ja askartelukaupat läpi, ja jotain kivaa tarttui matkaankin. Menitasta kerä luumunväristä Alpacaa, kerä raidallista Regian sukkalankaa (josko tästä saisi itselleen vaikka sniikkerit) ja sitten kaks kerää pätkävärjättyä Recordia.
Sinellin reissu jäi tällä kertaa tuloksettomaksi, mutta HobbyPoint sai meikäläisen häkeltymään, jäin ihan sanattomaksi ja keräsin pussillisen tavaraa ihan ihastuksesta mykkänä. Tyhjiä muovikuplia, helmiä ja muuta pikkuista sälää. Menomatkalla poikettiin myös Kasvihuoneilmiössä, josta matkaan tarttui ensimmäinen kaluste nukkekotiin (joka btw edelleen on muuttoevakossa anopilla)
Takaisinpäin tullessa piti poiketa myös Ikeassa - tämä reissu ei sitten enää mennytkään ihan niin hyvin kuin olisi voinut. Olimme parkkipaikalla kävelemässä porukalla kohti Ikean ovia, kun ihan vahingossa yksi auto peruutti mamman nurin ja hän loukkasi jalkansa. Onneksi ratissa oli hyvinkin asiallinen henkilö, ja asiat saatiin selvitettyä hänen kanssaan. Tätä kautta muuten vielä kirjallinen kiitos Ikeaan asiansa hyvin osaavalle ja asialliselle henkilökunnalle. Kävinkin siellä vielä erikseen kiittämässä päivystäjää/vastaavaa ihan kädestä pitäen hyvästä avusta ja palvelusta.
Mamma vietiin ambulanssilla Jorviin (onkohan Ikea ihan tarkoituksella rakennettu reilun kilometrin päähän sairaalasta?) ja siellä hän sai tukevan paketin nilkkaansa röntgenin ja lääkärin tutkimuksen jälkeen. Nilkassa ei onneksi ollut murtumaa, mutta aika paha revähdys. Onneksi mamma pääsee jo kulkemaan ilman keppejä. Kivuliashan tuo on mutta paranee toivottavasti pian.
Olen ollut laiskimus enkä ole tehnyt minkään sortin käsitöitä hetkeen. Vietin ansaitun kolmen päivän talviloman työpaikkojen vaihdon välillä ja olen nyt ollut kolme päivää uudessa työssä - ja viihdyn mainiosti. Työkaverit ovat kivoja ja pikkuhiljaa olen jo jotain sisäistänytkin :) Ihanaa huomata, että ne hiukan unohduksiin painuneet tiedot alkavat jo palata mieleen.
Tänään vietetään miehen kanssa ihan rauhallinen koti-ilta, katsotaan leffaa ja varmaan siinä samalla tulee sitten jotain taas kilkutettuakin, kun pahin uuden työn aloitus-stressi on mennyt jo ohi.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home