Talon poikanen.

Olen tässä viime viikkoina alkanut pureskella tuota jonkin aikaa sitten ostamaani Lundby- nukkekodin raatoa. En mielelläni kutsu tuota vielä tässä vaiheessa nimellä nukkekoti, vaan ennemminkin pienoistaloprojekti. Lisäsin tuonne sivupalkkiin linkin kuvagalleriaan, joka päivittyy sitä mukaa kun talolle jotain tapahtuu.

Talo menee siis ihan viimeistä piirtoa myöten uusiksi, ainut säilytettävä osa ovat seinät ja muut vastaavat suuremmat osat :D Tuosta on tarkoitus rakentaa se goottilinna, jollaisesta olen aina nähnyt niitä saavuttamattomia päiväunia :) Saapa nähdä millaisella aikataululla tuosta saadaan esittelykelpoinen yksilö - nyt tuo ei ole muuta kuin pino repaleisen näköisiä levynpaloja.

Nyt niitä kuulumisia.

Nyt, kun asiat alkavat olla jo ihan paperillakin varmoja, niin uskallan avata suuni täälläkin. Eli lähestulkoon yhdeksän ja puolen vuoden kausi elämästä päättyy ja elämä muuttuu kummankin osapuolen osalta hyvinkin radikaalisti. Mies ja minä päätimme jatkaa elämäämme erillämme, kuitenkin ystävinä ja toivonmukaan vielä pitkään hyvissä väleissä.

Naimisissa emme olleet, kihloissa vasta, ja mitään sen suurempia yhteisiä hankintoja (koti tms) meillä ei ollut, joten noiden osalta kohtalaisen simppeli projekti, mutta tunnetasolla tietysti aina jotain muuta. Yhteisellä päätöksellä tähän päädyimme, fiksumpaa tehdä tämä nyt kun voi vielä erota hyvissä väleissä eikä tartte polttaa siltoja takanaan.

Mulla on siis edessä muutto uuteen kotiin, joka kulminoituu tosiasiaksi tässä viikon sisään. Nettipimentoon joudun taas vähäksi aikaa, töistä koitan käydä välillä päivittämässä vähän kuulumisia.

Pahimmat murheen hetket ovat jo menneet ainakin toistaiseksi ohi ja nyt olen lähinnä innoissani uuden elämän aloittamisesta ja kaikesta, mitä se tuo mukanaan. Uusi koti on lyhyemmän matkan päässä töistä, hyväkuntoinen asunto uudehkossa talossa, ja mikä mainiointa - saan sisustaa siellä ihan just niinkuin itse tykkään ;)

Eli tällä hetkellä elämä hymyilee taas. Jostain olen saanut pikku flunssan mutta sekin lienee taas jotain stressireaktiota ja uskon senkin tokenevan jahka tämä takatalvi taas muuttuu auringonpaisteeksi ja lämpöisemmäksi ilmaksi.

Hyvillä mielin siis täällä katsellaan elämää eteenpäin.

Kohti parempaa.

Asiat alkavat pikkuhiljaa selvitä täällä. Suuria muutoksia tulee tapahtumaan ja kaikki vanha totuttu muuttuu ihan uudenlaiseksi. Elämä alkaa taas selkeytyä ja hakea uutta uomaa virratakseen täydellä voimalla.

Vielä ei ole ajankohtaista paljastaa ihan kaikkea, mutta suuria uutisia on ilmassa. Nyt katselen taas jo kangaspinoja, ompelukonetta ja askartelutarvikkeita ihan uusin silmin.

Mua pyydettiin piirtämään logo yhteen harrastusprojektiin. Siitä on ikuisuus, kun olen viimeksi piirustellut yhtään mitään, joten tuntui taas hieman vieraalle ottaa tussit käteen, varsinkin kun piti piirtää toiselle. Hahmottelin jokusen ajatuksen paperille, annoin välillä viivojen ajautua jonnekin ihan muuallekin kuin mitä tarkoitus oli ja sainkin jotain kohtuullista aikaiseksi. Esittelin aikaansaannoksiani kaverille, ja hän sanoi pitävänsä eniten juurikin siitä hahmotelmasta, josta pidän eniten itsekin. Mainiota. Tästä on hyvä jatkaa.

Aurinko paistaa ja mulla on joku ihmeellinen flunssa. Silmät vuotavat ja ovat kirkkaanpunaiset, nenä vuotaa ja nyt tuntuu keuhkoissakin jo rohinaa - voiko tämä olla siitepölyallergiaa taas vaiko ihan jokin perus lenssu? Paranemaan päin tämä kuitenkin alkanee jo olla.

Eli elämä alkaa taas näyttää valoisammalta, lisääntyvän valon myötä uskon aktiviteetin täälläkin lisääntyvän :)